Käytiin tänään kattomassa Tove Janssonin näyttely Ateneumissa ja sen jälkeen Kakkugalleriassa vetämässä himmeet buffat. Oih en kestä kuinka hyvää kaikki oli. Herkuttelun aikana mä iskin silmäni vastapäätä olevaan Zio:n liikkeeseen ja en tiedä mitä tapahtui. Muuta kun että loppujen lopuksi vilkastiin sisään ja mä poistuin sieltä kassi kädessä..
Viime perjantaina käytiin kirpparilla myymässä vanhoja kamoja (esim pottia ja meidän omakutomia täydellisesti yhteensopivia talvivarusteita) ja tavara meni ihmeen hyvin myyntiin. Niin ihanaa päästä eroon kaikesta turhasta ja saada tilaa uusille.
Tetiin yksi päivä ruokaa neljän hengen porukassa ja me taidettiin vähän liiotella juomapuolen kanssa. Oli superkivaa vaikka pää kiittikin seuraavana työaamuna.
Olen mä myös treenannut aina silloin tällöin! Syksyllä on kyllä pakko ottaa itseään niskasta paremmin kiinni, tää kesä ei tee yhtään hyvää mun kunnolle. Mä en vaan jaksa välittää just nyt, oon sitä mieltä että täytyy nauttia kesästä kun se kestää aina niin vähän aikaa ja on loppu ennen kun tajusi että se edes alkoi. Mutta syksyllä panostetaan (kuten varmaan 90% muistakin ihmisistä sanoo itselleen)!
Selfie! Ollaan käyty tosi usein iltahengailemassa jossain päin Helsinkiä. Kateltu auringonlaskuja ja ihailtu Helsinkiä. Mä tuun niin onnelliseksi kun voi lähteä shortseilla ja teepparilla kahdeksalta illalla ja sittenkin tulee kuuma kun pyöräilee myöhemmin kotiin!
Gubbe on päässy myös ulos hengailemaan!
Viime viikonloppu päätettiin lähteä äidin ja iskän kanssa Aurinkolahden rannalle istumaan iltaa. Mä en oikeen ole vakuuttunut paikasta vaikka sitä kauheasti hehkutetaankin...
Epätoivoisesti oon yrittänyt ottaa aurinkoa meidän partsilla aina silloin kun on ollut vapaata. Huonoin tuloksin tosin...
"Omien" töiden lisäks mä oon tehnyt vähän promohommia mitkä on ollut yllättävän kivoja! Mutta mun kalenteri alkaa täyttyä pelottavan paljon töistä. Onhan se periaatteessa tosi kivaa mutta välillä tuntuu että mä oon suorittamassa koko ajan kaikkea enkä ehdi edes vastaamaan kavereiden viesteihin tai miettimään mitä mä haluisi esim syödä illalliseks. Mun syömisrutiinit onkin jotain ihan tööt. En syö mitään ennen kun vasta joskus kolmen aikaan ja silloinkin jotain pientä ja epäterveellistä, ja sitten illalla ihmetellään miks on niin paha olo. Buu..
Iltasin on tosin ihana aina palata tän pikku hömelön luo. Välillä se tekee mut hulluks mutta on se vaan suloisuuden huipentuma. On ollut niin kuumat säät että Gubbe on hengaillu tossa asennossa melkein 247. Makkara.
Moi! Oon alottamssa Uppsalassa oikiksessä nyt syksyllä ja ajattelin nyt kysyä sulta:) Selasin äsken The typcal Uppsalajurist facebookryhmää ja jäin miettimään, että kuinka vaikeaa se opiskelu tulee oikeasti olemaan? Osaatko esim sanoa paljonko käytät siihen aikaa yms? Kun siis mun ruotsin taidot on oikeestaan aika huonot, niin oon aateellut, että ainakin aluksi on varmaan vaikeeta ja haastaavaa, mutta että jos se sit muuttuis kielitaidon parantumisen myötä vähän helmpommaks:)
VastaaPoistaMoikka! Vähän myöhässa tulee nyt vastausta kehiin mut better late then never right?
PoistaThe typical Uppsalajurist.. Voi että. Mistä mä alottaisin :D Mä en yksinkertasesti ymmärrä ruotsalaisia välillä. Musta tuntuu että porukka joka postaa tolla sivulla käyttää enemmän aikaa siihen postailemiseen kun itse opiskeluun. Eise ole niin pelottavaa ja vaikeeta eikä oikeesti tarvii olla mikää yli-ihminen että pärjää. Se on vissiin vaan siistiä antaa ulkopuolisille sellanen kuva että olis joku supermanin, batmanin ja ironmanin yhdentymä kun pystyy lukee tätä uu niin kamalan vaikeeta ja monimutkasta ainetta.. Musta tuntuu että ruotsalaisilla on tosi erillainen lukiosysteemi (ts. tosi lepsu) ja yliopisto on niille ihan uus tapa opiskella niin ne menee vähän paniikkiin aluksi ja kauhistelee sitä kaikkea tosi pitkään. Suomessa taas joutuu (ainakin minä) oikeasti oiskelemaan jo lukiossakin niin ne ei eroo niin suuresti kun mitä Ruotsissa. Mulle ei itelleni iskeny ainakaan mikään shokki missään vaiheessa. Joo-o, kyllähän mun näitä kirjoja tosiaan täytyy lukeakin ja jepjep enmä voi valmistautumatta mennä mihinkään semmaan istuu. Ihmettelinki aluks kauheesti miks porukka on niin paniikissa _kaikesta_ mitä pitää tehdä ja kauhea valitus koko ajan! En nyt siis väitä että se olis kuin ruusuilla tanssimista, kyllä töitä joutuu oikeasti tekemään. Välillä ihan hitosti ja välillä pääsee helpommalla, mutta aina pääsee läpi.
Mä käytän tosi vaihtelevasti aikaa opiskeluun. Semmat on ne mihin menee eniten aikaa ja sen jälkeen PM-kirjotukseen. Välillä mä oon edellisen semman jälkeen niin täynnä uutta informaatiota ettei mun päähän yksinkertasesti mahdu enää yhtään mitään että jätän seuraavan semman lukemiset ihan suosiolla seuraavalle päivälle. Mutta sanoisin että kyllä joka päivä joutuu lukemaan. Mä jätän yleensä sunnuntain tai lauantain vapaaksi.
Kaikki muuttu ehdottomasti kielitaidon parantumisen myötä myös helpommaksi! Toisaalta aiheet vaikeutuu samalla, mutta mä ainakin koen että opiskelu on muuttunut paljon helpommaksi nykyään. Ei tarvii istua lakitietosanakirjan kanssa koko päivää ja esim tapauksien luku menee niiiin paljon nopeammin. Onnea ja tsemppia ensimmäiseen terminiin! P.S. T1 on kauniisti sanoen vähän yksitoikkoinen, mutta älä masennu jossei heti nappaa! Se muuttuu niin paljon kivemmaks heti T2 :lla :)