It's been a busy day! During the summer you don't have a schedule like you do when it's school and all the days differ from. Some days there is absolutely nothing to do and other days are totally overbooked. This morning I went to my driving school to do the second part of my driving card. God. I´ve never really understood why some people think it's fun to drive. I just don't get it. I think its's a convenient way to get from place A to place B, but nothing more than that. It's like taking a bus but instead of a driver you drive yourself and instead of a big vehicle it's a smaller one. Nobody thinks taking a bus is particularly fun, do they? I don't know, maybe they do?
Autokoulun jälkeen piti kävästä kotona syömässä vähän lounasta ja sitten töihin koko loppupäiväks. Mulla on ollu töitä vähän silloin tällöin, ei oikeastaan mitään systematiikkaa tai määrättyjä vuoroja mutta se on ollut musta just passeli juttu. Aika kivaakin. Vähä kun olisi koko ajan lomalla ja vaikka vuoroja tuleekin tehtyä niin ei kuitenkaan tunnu yhtään siltä kun olis töissä. Kuinka lungia tahanssa! Lisäks työporukka on niin kiva ettei kyllä yhtään haittaa olla töissä.
Afterwards I went quickly home to grab something to eat and then to work for the rest of the day. I don't really have certain working hours or anything, I work every now and then, depends on a week, but I actually think it's pretty nice. It´s like being on a vacation even though you´re working. It just doesn't feel like working. And even if it would feel like it, I have the best coworkers, so I wouldn't mind it at all anyhow.
En tiedä mistä mä revin energiaa, mutta sain kotiin tultua vielä Wilsonin aitauksen siivoamisenkin tehtyä. Nyt se on ihan fiiliksissä ja vetää spurtteja ja ilopomppuja pitkin huonetta. Ja välillä kuuluu jotain ihmeellisiä ääniä jostain päin huonetta kun se kaivelee ja pureskelee asiaa X. Vähän ajan päästä näkyy pää joka kurkistaa sängyn tai lipaston tai muun vastaavan alta ja sitten se hävii taas kunnes se väsyy ja kellahtaa kyljelleen keskelle huonetta makaamaan. Siis oikeasti kellahtaa. Seisoo aluksi normaalisti ja yhtäkkiä ihan kun sais sydärin, kaatuu pokkana vaan toiselle kyljelle. Säikähdin aluksi ihan kuoliaaksi, mutta nyt oon tajunu tän jutun.
I don't know how but after work I managed to still find some energy so I cleaned up Wilsons fence area. He got so happy he started to run around the room like crazy and made binkies, until he got too tired and literally just plumped down on his side. As if he would've got stroke or something. I got scared as hell the first times he did that but then i got it. He's just taking it easy.
xoxo,
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti